Melodioita

Jostain kumman syystä Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija on soinut meillä kotona nyt useampana päivänä putkeen. Pidän kappaleen melodiasta ja sanoista löytyy muutama aivan upea ja ihana kohta.

Meri jäljet lyö luotoon.
Vaot kallion, ne aalto tehnyt on.
Myös myrkysää tarttuu Maijan muotoon
ja Jannen silmiin leudot tuulet kiinni jää,
Meren ankara työ, heihin merkkinsä lyö,
heihin merkkinsä lyö.

Oppii luodolla kielen. Sanat liikaa ois ja joutaa lauseet pois
Voi aavistaa vaimo toisen mielen.
Hän tuntee tuulen joka miehen matkaa saa.
Katsoo hän lähtijää.
Vielä tyyni on sää.
Vielä tyyni on sää.

Kun saapuu taas saaliineen hän - on kuin mies naistaan tuntisi enemmän.
Rannalle suurimmat siioistaan tuo huutaen - eivät ne karkaa! Suomusta nuo!
Katsetta arkaa vaimoon hän luo.
Karkeaa sarkaa kosketellen.
Kertoo mies terveiset myrskyjen.
Niin jatkuu tuo yhteinen työ taas kunnes saapuu tyynenä kesäyö.
Yhdestä katseesta mies ymmärtää vaimoaan
kuinka hän pelkää tyrskyävää
pohjoista selkää yksin kun jää.
Siis tyynnytelkää huomiset veet
haltijat mies pyyhkii kyyneleet.

Oppii luodolla kielen.
Puhe turhaa on ja lause tarpeeton
Mies aavistaa liikkeet herkän mielen kun nousee aamu
joka miehen matkaan saa.
Katse saattamaan jää.
Vielä tyyni on sää.
Vielä tyyni on sää.

Kynänpätkien uusi ilme

Vieraille on luvassa kaikenlaista pientä ohjelmaa, joka odottaa heitä pöydissä. Ohjelmaa varten tarvitsee myös olla kasa lyijykyniä. Koska äitini ei lähes ikinä heitä mitään pois, pyysin häntä keräämään kaikki epämääräiset lyijykynät nurkista pyörimästä. Soitin myös anopille, heillä tosin ei ole epämääräisiä kynänpätkiä niinkään, mutta ovat aktiivisia Ikeassa kävijöitä. Näistä kertyi kyniä mukava kasa tuunattavaksi. :)

Kynät saivat ensin kevyen hionnan ja sen jälkeen etikkakäsittelyn aivan kuin kynnet ennen lakkausta. En tosin tiedä onko tuosta maalin pysymisen kannalta hirveästi apua, mutta ei siitä varsinaisesti haittaa ole, jollei tosin lasketa pientä hajuhaittaa, johon sulho lähinnä kiinnitti huomion. Esitöiden jälkeen mustaa askartelumaalia pintaan ja nyt jokaiselle vieraalle on oma kynä + muutama ekstra kappale.

Yllätyksiä

Sulho on ollut keskiviikosta lähtien polttarireissulla Amsterdamissa. Hieman epäreilua! Mun polttarit kun tulee olemaan Tampereella. Tosin turha marmattaa, itse olen niin pyytänyt. Ainut asia mitä polttareilta toivoin.

Loppuviikon olen ollut porukoilla ja tulen myöhemmin kotiin kuin sulho. Niinpä ajattelin yllättää ja jättää söpön viestin odottamaan. Meillä muutenkin kommunikoidaan usein lapuin, jotka on löytää kun herää tai tulee kotiin. Kirjoitetut ja kauniit sanat tuo asian paljon rakentavammin esille kuin kiireessä soitetut puhelut.

Kortti on aivan ihana! Ja Muumurulla on rutkasti muitakin upeita tuotteita. Kortti taas tarttui mukaan Nudgesta teenhakureissulla. Ostaessani jo tiesin, että sulhohan tämän saa, mutta koska oli vielä arvoitus.

Täällä se kortti odotti, niinkuin usein muutkin laput :)

Koekampaus ja hieman muutakin

Olin eilen myös koekampauksessa ja muutenkin hoidattamassa hiuksia heinäkuuta varten. Hiukseni ovat kasvaneet suhteellisen pitkiksi, mikä ei ole aivan tavallista. Hyvä ystäväni on todennut viimeiset 4 kertaa kun olemme nähneet "vitsit, kun sulla on pitkät hiukset.. outoo". Sama suurin piirtein oli myös parturin kommentti. Täytyy kyllä myöntää, että jos vanhoja valokuvia katsoo niin todellakin eihän minulle ole pitkät hiukset olleet kovinkaan pitkään.

Parturi-kampaajan valinta on myös sekin ollut hyvin kivutonta ja helppoa. Jos rehellisiä ollaan, niin ei asiaa tarvinnut pohtia tai miettiä ollenkaan. Olen koko kolmikymmenvuotisen ikäni käynyt samalla kampaajalla. Matkaan mahtuu monia onnistumisia ja myös yksi huti. Valitettavasti huti sattui juurikin ennen ylioppilasjuhlia. Noh, ainakin ne kuvat todistavat, että ei, minulle ei sovi edestä lyhyempi ja takaa pidempi malli vaan on leikattava niin kuin ennen ja jälkeen "fiaskoa", takaa lyhyt ja edestä pitkä.

Nämä mm. kuvat minulla oli mukana kun kampaajalle pyöräilin. Kampauksesta tosin tulee vielä hieman rennompi ja vapaampi kuin kumpikaan näistä.

 

Häämenu, nam nam

Meillä ei ole ollut hirveästi ongelmia pitopalvelun valinnan suhteen. Oikeastaan oli vain yksi vaihtoehto. Reilu vuosi sitten juhlittiin isän 70-vuotisjuhlia ja silloin sulhokin sai maistaa tuon pitopalvelun antimia ja totesi ruoat maukkaiksi. Menunkin valinta on ollut yllättävän yksinkertaista.

Tänään kävin äidin kanssa pitopalvelussa hiomassa menun lopulliseen muotoonsa ja nam nam, nyt on vesi kielellä.

Pitopalveluna on siis Heinon Leipomo ja menu, meidän makuun muokattuna, on ns. Satakuntalainen Menu.

Menu

 

Rosolli Marjan tapaan ja kermakastike

Kreikkalainen salaatti

Tuoresalaatti

Tillikurkut

Munanpuolikkaat

Munajuusto

Kutunjuusto

 Savulohi

Kermainen uunilohi

Riitan lihapullat

Broilerinrintaa
 Rosèpippurikastike

Keitetyt perunat

Valkosipuliperunat

Porkkanat ja herneet

Aura-punajuurilaatikko

Perunalimppu, piimälimppu, kakko ja voi

Kotikalja, maito, mehu ja vesi

Kahvi ja tee

Tuorejuustovadelmakakku

Vadelmakerma-tuulihattu

Herrasväenleipä

Tule sellaisena kuin olet!

Alusta asti on ollut selvää, ettemme halua laittaa kutsuun selkeää pukukoodia tai teemaa vieraiden pukeutumiselle. Vieraat saavat ja heidän täytyy :) tulla juhliin omana itsenään. Mikään ei ole inhottavampaa kuin laittaa päälle vaatteita, joissa ei ole hyvä olla.

Samalla kuitenkin minusta on ihanaa, miten monet ystäväni ovat automaattisesti sisäistäneet häiden ajatuksia. Näihin häihin ei tarvitse ostaa uutta mekkoa vaan saa ulkoiluttaa jo ennestään hankittua. Toisaalta jollei vaatekaapista löydy vaatetta, joka päällä nauttia olostaan, on uuden vaatteen hankinta ehdottomasti paikallaan!

Kävin viime viikolla Kansallismuseossa. Suomi 1970-80 -luvulla ja Vuokko Nurmesniemen vaatteet. Jos äitini ei tekisikään hääpukuani niin jotenkin luulen, että hankkisin häitä varten Vuokko Nurmesniemen mekon. Upeita!!

Jotain huskyyy :)

Meillä on siis maailman ihanin husky-herra kotona. Huskyt, jotka meillä asustavat ovat eläkeläisiä eli tulevat aktiivivaljakkovuosien jälkeen meille. Edellinen sydäntensärkijä Tuhkimo kuoli viime kesän lopulla. Ilman koiraa ei oikein osaa olla, joten uusi eläkeläinen otettiin melko pian. Noin yleisestihän koiraihmiset on usein hieman hulluja tai hulluina koiraansa/koiriinsa ja niin ollaan mekin.

Tuhkimo <3

Häihin siis on saatava jotain huskya. Heh, tai ehkä tuo liian jyrkästi sanottu. Häihin olisi kiva saada jotain huskya. Ihan tarkkaan en vielä tiedä mitä ja miten. Ideointi on siis hieman kesken.

Yhtenä ajatuksena on ollut, että koiruus tulisi mukaan hääkuvaan. Väreihin se ainakin sopisi :D Pinterestistä löytyy myös kasa söpöjä kuvia koirista hääjuhlahumussa.

 

Loppuun vielä hieman koominen lisäys.. Osa varmaan tietää/muistaa Visit Finland -sivuston Finngeneratorin, jonka avulla voi nimestään luoda suomalaisen. Naputtelin aikoinaan meidän molempien nimet siihen ja tässä vastaukset:

 

Kutsut matkaan..

Eilen sitten viimein kiikutin nämä kuoret sisältöineen postiin. Kutsut ovat olleet hyllyssä valmiina postitusta odottaen jo useamman viikon. Pakko oli laittaa sulhollekin heti viesti: "Iik! Nyt on kutsut lähtenyt!!!". Enää ei siis helpolla voi suunnitelmia muuttaa. Ei sillä, että siihen olisi mitään halua, mutta jotenkin nyt vasta kunnolla tajuan, että me tosiaan mennään naimisiin!

Koska en ole halunnut häitä varten hankkia etenkään paperimateriaalia, on kuoret taiteltu aikakauslehtien sivuista. Muutama tunti vierähti kun selasin lehtiä kotona ja vanhemmilla löytääkseni riittävän määrän mustavalkoisia sivuja. Myös kiitoskortit matkaavat samanlaisissa kuorissa sitten aikanaan.

Kuorien taittelu ei vaadi hirveästi vaivaa tai aikaa. Bestman taisi taitella kaikki nyt matkaan lähteneet kuoret eräänä askartelukertana.

 

 

Boolikulhon metsästys

Olen jo tovin yrittänyt epätoivoisesti metsästää täydellistä/sopivaa boolikulhoa. Erilaisia ehdotuksia on tullut, yksi hauskimmista on ollut lasten amme. Sinällään ratkaisu olisikin varsin toimiva ja luultavasti ammeelle olisi myös käyttöä tulevaisuudessa, mutta koska en halua vierailen alkavan spekuloimaan onko vai eikö morsian ole raskaana niin...

Yksi mahdollisuus olisi ollut hankkia esim. kolme pienempää noin 7litran boolikulhoa ja laittaa ne pöydälle, mutta koska booli tulee ulkotilaan mielsin kulhot liian kepeiksi ja helpoiksi kaataa ja liian hankaliksi täyttää. Ihan nätit ja käytännölliset boolikulhot löytyisi siis Plastexilta ja Orthexilta.

Hetken pohdin myös ison saavin hankintaa, mutta Orthexin saavit eivät käsittääkseni ole elintarvikekelpoisia.

Joskus apu on onneksi lähellä. Soitin äidille ja sieltähän se vastauskin löytyi. Booli tulee 10 litran kattiloihin. Nyt pitäisi vielä soittaa anopille ja kysäistä onko heillä myös isoa kattilaa. Pohdittavana enää on, miten koristella kattilat tai haluanko koristella kattilat. Ideoina tällä hetkellä on kukkaseppele kattilan reunalle tai kattilan huputus.

Ainiin, illalla oli vielä pakko soittaa uudestaan äidille ja kysyä, mikä on heidän kottikärryjensä väri :D

Photo: Indulgy

 

 

Muita ideoita juomatarjoiluun löytyy esim. täältä tai täältä.

Listaaaa!!

Oon aina ollut "aivan mahdoton" tekemään listoja. Ennen reissua on pakko kirjoittaa kaikki pakattava ylös. Kalenteri on täynnä listoja ja kotoa löytyy useampia papereita ja vihkoja täynnä erilaisia listoja.

Viime viikolla tein myös uuden "häälistan". Järkytys kun se on pitkä! Tai sanotaan näin: tekemistä riittää. Kummallisesti siihen tulee myös uusia asioita ajoittain. Esim. juurikin nyt ajatus marmeladeista, sulhon lempikarkeista. Olisikohan niitä helppo tehdä?

Tällä hetkellä listalla on tärkeimpänä juhlavaatteiden hankinta/toteuttaminen. Perjantaina valittiin kangas miesten pukua varten ja lähipäivinä pitäisi laittaa tilaus eteenpäin. Ainiin, puku siis tulee Suitopiasta. Hieman hirvittää niin kuin aina uutta palvelua kokeiltaessa, mutta uskon puvun kuitenkin olevan istuvampi kuin kaupan hyllyltä valittu.

Servetit

Lähes kaksi vuotta sitten kun häiden suunnitteluprojekti alkoi ja keskustelin häähankinnoista ja häistä syntyvästä jätteestä ystävieni kanssa, eräs heistä nosti esille kuinka turhaa jätettä syntyy serveteistä. Onneksi pitopalveluun sisältyy ruokailun yhteyteen kuuluvat kankaiset, isot servetit, joten tehtäväksi jäi vain pienten kahviservettien tekeminen.

Vaikka opinnäytetyössäni on pääpaino tuotteensuunnittelulla ja jätemateriaalien uusiokäytöllä, pureudutaan siinä myös hieman hääperinteisiin ja nykyään vallitseviin häätapoihin. Aikoinaan kapioiden valmistaminen eli käytännössä ompelu ja kirjailu kuuluivat olennaisesti etenkin kihlausaikaan. Koska kirjailu ei ole jotain, mitä mielelläni tekisin, otin apuun ompelukoneen valmiit kuviotikkaukset. Tai jos tarkalleen sanotaan niin kahden eri ompelukoneen kuviotikkaukset. Materiaalina vanhat, nykysänkyihin sopimattomat lakanat.

Sydämiä vol. 2

Pitkästä aikaa viikonloppuna tein jotain ihan konkreettista häitä varten.  Käytännössä siis siirsin ompelukoneen pöydälle ja kaasutin.

En ole mikään erityinen Big Shot-leikkuri fani. Jotenkin koneen hinta (reilu 100€) on mielestäni hurja eikä houkuta hankkimaan laitetta. Mutta se täytyy kuitenkin myöntää, että hääaskarteluja tehdessä koneesta on ollut paljon hyötyä. Sydännauhan tekeminen on ollut paljon vaivattomampaa kun on voinut käyttää työpaikan konetta ja teriä sydänten leikkaamiseen.

Materiaalina sydännauhoihin on ollut mitäs muutakaan kuin musta-valkoinen paperi/pahvijäte eli aikauslehdet, mainokset, vanhat kalenterit yms.

Mä oon rakastunut!

Sain viime sunnuntaina anopilta lainaan vanhan Singerin saumurin, jotta voisin tehdä kutsut valmiiksi. Se on niiin ihana ja toimiva. Paras saumuri, johon olen koskaan törmännyt. Kutsut sain upeasti tehtyä jo alkuviikosta, joten loppuviikolla oli aikaa ommella myös jotain muutakin.

Tiedän, että osa ystävistäni pitää mua hieman kahjona, kun en osaa/halua heittää asioita roskiin. Tästä voisi toki syyttää vanhempiani tai ihan vain omaa kieroa ajatusmaailmaani. Saumurin ansiosta kuitenkin ratkaisin yhden "ongelman" hyvin pienellä vaivalla.

On ehkä hieman turhan jyrkästi sanottu, jos sanoisin, että inhoan pastellivärejä tai kaikkea kirjavaa. Ei asia ihan niin ole, mutta pidän tietystä harmoniasta ja murretut sekä selkeät värit tuovat itselle ja elämään rauhallisuutta. Tosin kaikki meillä vierailleet tietävät, että ei asunnosta väriä puutu, mutta pastellivärejä ei todellakaan ole näkyvillä.

Niinpä mulla on ollut hyvin ärsyttävä ongelma. On ihan älyttömän hankala löytää pöly/muita rättejä, jotka eivät olisi pastellin värisiä! Muutama viikko sitten löysin Tarjoustalosta mikrokuituliinapakkauksen, jossa päästiin jo lähelle: pakkauksessa oli valkoinen, harmaa ja beige liina. Tosin oli siinä myös vaalean sininen ja vaalea lila liina, mutta ne saivat uuden kodin appivanhemmilta.

Olin muutama kuukausi sitten tehnyt osaratkaisun tähän ongelmaan todeten, että muutamasta vanhasta vaatteesta saisi oivia lattia/pölyliinoja. Uusi rakkauteni kohde eli Singer Professional 14u22 ratkaisi loput ongelmasta! Miten onnellinen sitä ihminen voi olla pinosta uusia rättejä, jotka sopii sisustukseen!

Ruohonkorsia ja vähän muutakin

Ehdottomasti yksi ihanimmista askartelutarvikkeista on kankaankovetin! Se on pelastanut monesta pulmasta ja on vain yksinkertaisesti huippunäppärää.

Kukkakimppuihin piti saada jotain helposti toteutettavaa vihreää. Vanhat, vihreät silkkivuorikankaat saivat kerroksen kovetinta, kuivuivat ja nips naps on nyt ohuina ja suorina korsina. Oih, kuinka helppoa ja vaivatonta.

Kangasta tosin voisi kovettaa myös perus liima-vesiseoksella tai tärkkäämällä, mutta on yksi asia, jonka vuoksi kankaankovetin vain peittoaa muut keinot. Se kun on kuivuttuaan niin sanotusti "sään kestävää" eli vesi/kosteus ei vaikuta kovetettuun tuotteeseen.

Häihin liittyen kankaankovetinkerroksen on saanut myös muutama pienistä toistuvista kuvioista muodostunut pitsiliina.

Pelastava enkelinä kovetin on toiminut myös kun tarvittiin nopeasti paperiroskista. Tosin ehkä hieman liiankin hyvänä pelastajana. "Kunnon" paperiroskista kun ei ole vieläkään hankittu..

Sydämiä vol. 1

Olen jo pitkään ollut rakastunut Design Sponge sivustoon. Viikoittain kolahtaa usein useampikin maili, joka tuo ideoita tai vaan jotain muuta mielenkiintoista. Viime ystävänpäivän tienoilla mailiini tupsahti kuvia söpöistä taitelluista sydämistä. Tosin enää en ole ollenkaan niin varma tulikohan ohje juuri Design Spongen kautta, mutta väliäkö sillä.

Anyway, sydämet olivat söpöjä ja ajattelin, että ovat hyvin oivia tehtäviksi kirjan sivuista. Eilen sitten tuli käytyä Kierrätyskeskuksessa ja ilmaisen tavaran kontissa silmiini osui vanha nahkakantinen runokirja vuodelta 1930. Tarkalleen ottaen J.H. Erkko - Valitut teokset. Vilkaisu sisäsivuille ja paperin paksuuden ja laadun tarkistus. Olin löytänyt juuri oikean materiaalin sydänten tekoon.

On muuten aika uskomatonta, miten paljon erilaisia taittelumalleja sydämelle on. Tässä hieman todistusaineistoa siitä. Itse päädyin lopulta käyttämään tätä ohjetta.

Onnellista

Kummasti sitä huomaa päivittäin pohtivansa häitä ja siinä samalla tekevänsä pieniä päätöksiä ja asioita "suuren päivän" suhteen.

Viime viikolla kävimme kotona keskustelua uudestaan siitä, mitä me häiltä haluamme. Yhdessäoloa, rentoutta, hyvää ruokaa ja upeita muistoja. Päivän ohjelma varmistui ja vahvistui ja nyt on taas helpompi suunnitella ja toteuttaa asioita.

Ensi viikolla olisi tarkoitus hioa kutsut lopulliseen muotoonsa, tehdä kimppua ja asetelmia varten ruohonkorsia ja tilata kutsumateriaalit. Iiiik, itseasiassa niiden kutsumateriaalien suhteen. Muistin ne vasta äsken..

Loppuun vielä hieman lisää onnellisuutta

Kukkia vol. 2

Huoh ja JEEEE! Raskas työviikko sai mukavan päätöksen tänään kun kokoonnuttiin askartelemaan häiden merkeissä kolmatta kertaa. Neilikoita ja ruusuja syntyi taas mukavasti lisää eikä niitä enää hirveästi tarvitsekaan väkertää jollei halua.

Neilikan ohje liittyy selkeämmin opinnäytetyöhön, joten siihen palaan myöhemmin, mutta ruusun ohje on Google-haun tulosta.

Pidän hyvin paljon siitä, miten kädenjälki näkyy näperryksissä ja on erityisen ihanaa saada myös toisten tekemiä ruusuja kimppuun ja asetelmiin. Se tuo kukkiin mukavaa eloa ja luonnollisuutta.

Kukkien tekemiseen löytyy netistä paljon hyviä ohjeita. Tässä, tässä ja tässä muutamia. Näistä viimeisimmän toteuttamista vielä pohdin, sillä niin minä kuin sulhonikin luemme paljon.

Blogin nimestä

Olo on ihanan piristynyt ja energinen. Ystävien seura tekee sen <3

Paljon oon saanut viimepäivinä myös hääaskarteluja valmiiksi. Kahviservetit on 2/3 tehty ja viimeisen viikon aikana on tullut tehtyä yli sata ruusua. "Jätteestä" eli kierrätysmateriaaleista kaikki tottakai.

Vaikka häiden ideologia ei ole ollut salaisuus niin aivan kaikkien ystävien kanssa en ole sitä käynyt niin selkeästi läpi kuin olen ajatellut. Ja täytyy myöntää onhan ajatus "jätehäistä" hieman koominen. Kierrätyshäät ehkä olisi parempi kuvaus, mutta jos materiaaleina on mm. kangassuikaleet, muovipussit, pakkauspaperit, tyhjät pesuaine- ja mehupullot, rikkinäiset sukkahousut, niin ihan selkeää jätettähän tuo useammissa kodeissa on. Tosin on materiaaleina myös kierrätys/kirpputorikamaa kuten pitsiliinoja, lakanoita, kahvikuppeja yms.

Ajatuksena on siis hyötykäyttää jätemateriaalia ja toteuttaa sille uusi kaunis elämä.

Kierrätysmateriaaleista tehtyjä tuotteita löytää nykyään suhteellisen helposti. Ja vielä enemmän löytää DIY ohjeita omien kierrätystavaroiden tekoon. Onnistunut kierrätystuote on etenkin silloin kun ensimmäisenä huomio ei kiinnity käytettyyn materiaaliin vaan itse tuotteeseen. Tästä loistava esimerkki on Nouseva myrsky.

Kukkia vol. 1

Alusta asti oli selvää, ettei häitä varten hankita "oikeita" kukkia. Olin aikaisemmin tehnyt ruusuja mm. vaahteran lehdistä, joten tiesin että kauniita kukkasia saa tehtyä mitä erilaisimmista asioista suhteellisen helposti.

Koska häiden teemana on mustavalkoinen ritariromantiikka, kukkamateriaalit valitsin lähinnä värin mukaan. Eli siis mustia ja vaaleita kukkasia. Google avuksi ja tarkastelemaan, mitä mustia tai vaaleita kukkia on. Tai oikeastaan mitä mustia ja vaaleita kukkia on, jotka on myös suhteellisen helppo toteuttaa. Tässä samalla tuli myös selvitettyä kukkien taustoja ja mitä eri kukat merkitsevät.

Mielenkiintoista oli saada selville mm. nämä symboliikat:

Mustikka - Petollisuutta
Pihlaja - Varovaisuutta
Minttu - Häivy tiehesi!

Tai vastaavasti:

15 kukkaa  -Olet ansainnut kiitokseni ja kunnioitukseni, olet kaikkeni.

Ruusu - Rakkautta
Ruusu, valkoinen - Olen arvoisesi  
Ruusu, nupullinen, valkoinen - Tyttömäisyyttä
Neilikka, valkoinen - Viattomuutta, lahjakkuutta 

Lisää kukkien symboliikasta löytyy mm. täältä, täältä ja täältä.

Lopputuloksena on toteuttaa valkoisia paperineilikkojaja sekä mustia että vaaleita kangasruusuja.

Unelmien sormus

Tänään oli järjestyksessä toinen sormussuunnittelupalaveri AITO Helsingin Päivi Sohkasen kanssa. Avain upeita luonnoksia Päivi oli suunnitellut!

Sormukset ovatkin yksi niistä asioista joihin häissä panostamme. Olen ajatellut asian niin, että sormus pysyy sormessa loppuelämän, joten siihen kannattaa ja voi panostaa. Etenkin kun en halua ihan täysin perinteistä sormusta timantteineen.

Oikean kulta/korusepän löytäminen oli yllättävän hankalaa ja samalla yllättävän helppoa. Haastavinta oli löytää koruseppiä ja siinä samalla löytää koruseppä, joka ei niinkään tekisi timanttisormuksia. Kun sitten klikkasin itseni Aito Helsingin sivuille ja selailin seppien töitä ihastuin heti Päivin kädenjälkeen.

Kaasoni järjesti ensimmäisen tapaamisen, joka oli viime vuoden puolella ja silloin sovimme käytettävän materiaalin ja budjetin. Samalla sovimme, että Päivi ottaa yhteyttä tammikuun loppupuolella kun on ehtinyt suunnittelemaan ja luonnostelemaan keskustelun ja toiveideni pohjalta. Noh, helmikuulle tuo meni, mutta onneksi tässä ei ole kiire.

Alunperin oli myös ajatuksena, ettei miehelleni tehdä mitenkään erikoista sormusta. Mutta mutta hänellä olikin toive sormuksesta ja siihen kuuluvista elementeistä, joten keskustelimme myös noista asioista tänään. Tuo tosin nostaa hääbudjettia, mutta on sen arvoista.

Tässä vielä kuvia kihlasormuksestani, joka ei sekään ole ihan perinteinen. Sormus on hopeaa ja hankittu Prahasta.

Aivan lopuksi video, joka pomppasi eilen silmille facebookissa :)

Hiiohoi!

Tervetuloa keskelle hääjärjestelyjä. Ahdistusta tällä tulevalla morsiamella ei vielä ole. Johtuen ehkä siitä, että häitä on alettu pikkuhiljaa suunnittelemaan 1,5vuotta sitten ja suunnitelmia voi toteuttaa vielä 5 kuukautta. Monet asiat on jo hoidossa ja asiat hoituvat sovitulla aikataululla kiitos järjestelmällisen kaasoni.

Saatatte hieman ihmetellä tämän blogin nimeä. Heinäkuun häämme on ristitty leikillisesti jätehäiksi. Syynä on ystävien kanssa käydyt keskustelut hääjärjestelyistä ja siitä miten paljon jätettä yhden päivän jäljiltä voikaan olla. Niistä ja omista ekologisista ajatuksista lähti liikkeelle idea: Meidän häät toteutetaan joko "jätteistä" ja mahdollisimman vähällä jätteellä. Tai sitten molempia. Käytännössä askartelumateriaalit ovat siis kaikki ns. roskiskamaa ja jos jotain hankitaan, sillä on uusi elämä tai tarvetta myös häiden jälkeen.